HUOM - Lokakuu 2009:
Bray Forum on ollut rikki koko kesän, mutta on avautumassa uudelleen nyt lokakuun aikana. Valitettavasti, database on pahasti sekaisin, eikä itselläni ole aikaa eikä intoa paneutua sen korjaamiseen, joten aloitamme puhtaalta pohjalta. Tällä sivustolla mainitut, Bray Forumille vievät linkit eivät tod.näk. toimi (ainakaan toivotulla tavalla) enää. Korjaan asian, kunhan saan uuden forumin avattua ja joitakin perustietoja taas postitettua sinne..
- Stello
Jos suunnittelet muuttoa Suomesta Irlantiin, niin tällä sivulla on muutamia käytännön asioita, joista saattaa olla apua. (Nimim. Kantapään kautta opittua...) Sivu on tarvittaessa kätevä printata, olen sen takia jättänyt isot kuvat *yms* pois.
On hyvä muistaa, että vaikka päivitänkin sivua toisinaan, niin omat muuttokokemukseni ovat vuodenvaihteesta 1996-1997, eli aina kannattaa tarkistaa tällä sivulla mainitut asiat ottamalla yhteyttä asianmukaisiin virastoihin / toimistoihin. (Tuoreemmat muuttokokemukset ovat myös tervetulleita! Ota yhteyttä, jos sinulla on tälle sivulle jotain lisäyksiä tai muutoksia - yhteystietoni ovat sivun alalaidassa)
Sivun lopussa on linkkilista, josta saattaa olla apua esim. työpaikan tai asunnon haussa. Osa linkeistä esiintyy varsinaisessa tekstissäkin, mutta printattua versiota lukevat voivat siis löytää sivun lopusta kaikki mainitut linkit muodossa: http://www.brayforum.com. Kaikki linkit johtavat englanninkielisille saiteille, mutta Bray Forumilla on myös suomenkielisiä ryhmiä, jotka tarkistan yleensä päivittäin, eli vastauksia tulee nopeaan tahtiin.Sivun luettuasi, postita kysymyksiä / kommentteja Bray Forumilla - seuraa tätä linkkiä. Unelmoin itse muutosta vuosikausia ja luulin sen jäävänkin unelmaksi, kunnes löysin ihmeellisen internetin ja surffailin faktoja hakien. Suomen kansalaisella ei siis tarvitse olla edes työ- tai opiskelupaikkaa odottamassa, vaan Irlantiin voi muuttaa ihan vapaasti; molemmat maat kun ovat EU:n jäseniä.
Jos aiot muuttaa ihan huvin vuoksi (ts. sinulla ei ole työ- tai opiskelupaikkaa valmiiksi tiedossa), sinun on hyvä hoitaa itsellesi kolmen kuukauden "aloitusapu", eli Suomesta Irlantiin maksettava työttömyyskorvaus (transfer of benefit). Sitä varten sinun on ilmoitettava Suomessa työvoimatoimistolle muuttoaikeistasi, ja vähintään neljän viikon työttömyys Suomessa on vaatimuksena. Jos siis aiot muuton takia jättää työpaikan Suomessa, tee se ajoissa, että ehdit olemaan tuon neljä viikkoa ennen muuttoasi työttömänä. *Ihana byrokratia* (2003 lisäys edelliseen: Transfer of benefit on ilmeisesti mahdollisuus vain niille, jotka ovat ansiosidonnaisella työttömyyskorvauksella. Kysy lisätietoja työvoimatoimistosta, tms..)
Tarkista myös Suomessa työvoimatoimiston ja KELA:n kanssa, mitkä lomakkeet sinun on täytettävä ja otettava mukaasi, kun muutat.(Esim. KELA:sta saat sairausvakuutuslomakkeen, joka on erilainen riippuen siitä aiotko muuttaa pysyvästi, vai muutatko vain kolmeksi kuukaudeksi hakemaan työpaikkaa, jonka jälkeen muutat takaisin Suomeen, ellet ole työpaikkaa löytänyt.)
(2005 korjaus edelliseen: Nykyisin Eurooppalainen sairaanhoitokortti korvaa aikaisemmin käytössä olleet E111- , E119- ja E128-lomakkeet, eli seuraa linkkiä ja hanki kys. kortti, ellet ole sellaista jo ehtinyt hankkia.) Linkkihirviö printtiversion lukijoille: http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/040504143116MH?openDocument
On hyvä tietää, että tuon kolmen kuukauden jälkeen sinun on muutettava takaisin Suomeen, ellet ole löytänyt työpaikkaa ja ellet halua menettää työttömyyskorvaustasi Suomessa. (Jos siis muutat takaisin myöhemmin, joudut odottamaan karenssiajan ennenkuin saat taas työttömyyskorvausta.) Voit tietysti myös jäädä Irlantiin ja siirtyä paikallisen systeemin lypsäjäksi
Kun sitten saavut Irlantiin, mene mahdollisimman pian (muistaakseni ensimmäisen viikon aikana) rekisteröitymään paikalliseen työvoimatoimistoon (FÁS) työnhakijaksi (to register with FÁS). Se on yksinkertaista, menet vain paikalliseen FÁS:in toimistoon ja pyydät rekisteröitymispaperit. Täytä ne siellä paikan päällä ja jätä täytetyt paperit sinne luukulle. Papereissa kysellään ihan yleisesti koulutuksestasi, taidoistasi ja millaista työtä olet hakemassa. Koska koulusysteemi on Suomessa erilainen kuin Irlannissa, Suomen systeemi kannattaa selittää lyhyesti. Jos siis kerrot todistustesi arvosanat *tms*, mainitse millä asteikolla olet kys. arvosanan saanut.
Kun olet rekisteröitynyt FÁS:issa, mene paikalliseen sosiaalitoimistoon (Social Welfare Office, puhekielellä dole office) ja esitä heille Suomen työvoimatoimistolta saamasi lomakkeet. Tämä on erityisen tärkeä osuus:- Kuinka välttyä tulevilta ongelmilta sosiaalitoimistossa - Kun menet ensimmäistä kertaa sosiaalitoimistoon, esitä Suomessa esitäytetyt lomakkeet, joiden perusteella sinulle maksetaan Suomesta käsin kolmen kuukauden ajan työttömyyskorvausta. Et todennäköisesti saa korvausta muutaman ensimmäisen viikon aikana, sillä sosiaalitoimisto ottaa yhteyttä Suomeen *jne*, mutta korvaus maksetaan alkuviikkojen ajalta takautuvasti, kun se alkaa rullata. (Jos olet todella pahassa rahapulassa, sosiaalitoimisto ohjaa sinut community welfare officerin puheille, joka voi antaa sinulle hätätapauksessa shekin.)
Sosiaalitoimistossa sinun on myös täytettävä pino lomakkeita ja saatat joutua saman tien (tai ainakin lähipäivinä) henkilökohtaiseen haastatteluun. Sinulta kysytään normaalien nimi- ja osoitetietojen lisäksi, onko sinulla esim. omaisuutta, pankkitilejä *yms*. Jos sinulla on pankkitilejä Suomessa tai muualla Irlannin ulkopuolella, jätä ne mainitsematta!!! Samoin kaiken muunkin omaisuuden suhteen! Voit ihan huoletta omistaa Suomessa vaikka asunnon, auton *tms*, mutta älä kerro sitä asioidessasi sosiaalitoimistossa! (Jos sinulla on irlantilainen pankkitili, sitäkään ei kannata mainita sosiaalitoimistossa. Pankeilla ei ole oikeutta antaa tilitietojasi kenellekään, ellei sinua epäillä talousrikoksesta, missä tapauksessa gardaí eli poliisivoimat joutuvat esittämään tutkintaluvan. Taas säästyt monilta vaikeuksilta..)
Saattaa kuulostaa epärehelliseltä, joten kerron kehotuksen syyn. Jos kerrot esim. omistavasi Suomessa auton, jota olet myymässä saadaksesi rahaa, sosiaalitoimisto haluaa autoa myyvältä firmalta virallisen arvion auton arvosta, ja auton rahallinen arvo lasketaan omistamiksesi käteisvaroiksi, joka vaikeuttaa huomattavasti (tai pysäyttää kokonaan) minkäänlaisen työttömyyskorvauksen saamista. Saatat siis rehellisyyttäsi löytää itsesi tilanteesta, jossa sinulla on rahat täysin finito, ainoa omaisuutesi Suomessa on jotakin kiinteää, joka odottaa myyntiä (eikä auta paljoakaan ruokakaupassa Irlannissa), eikä sosiaalitoimisto tai community welfare officer anna sinulle minkäänlaista apua, kun olet kerran niin rikas.
Sama suomalaisten pankkitilien suhteen. Jos sinulla on sellainen, älä mainitse sitä Irlannin sosiaalitoimistossa. He eivät tutki asiaa sen kummemmin, eivätkä saa asiaa koskaan tietoonsa, ja sinä pääset paljon helpommalla. (Et esim. joudu tilaamaan Suomen pankiltasi lausuntoa tilitapahtumistasi..)
Sosiaalitoimisto saattaa myös tiedustella, onko sinulla Suomessa perhettä tai lähisukulaisia, jotka voivat tarvittaessa avustaa sinua rahallisesti. Kannattaa sanoa, ettei ole väleissä sukulaisten kanssa. (Muuten joudut tilaamaan heiltä kirjeen, jossa he lupaavat tukea sinua rahallisesti tarvittaessa, kirje käännätetään tarvittaessa jne..) Valehteleminen tuntuu pahalta, mutta irlantilaisessa sosiaalitoimistossa joutuu rankkoihin vaikeuksiin pysymällä aina totuudessa. (Usko kokenutta!)
No niin.. Kun saat työttömyyskorvauksen rullaamaan, joudut käymään sosiaalitoimistossa kerran viikossa, he antavat sinulle keltaisen kortin, jolla saat korvauksesi määrätystä postista. Korvaus kannattaa hakea heti, sillä viivästys saattaa aiheuttaa kysymyksiä (etkö tarvitse korvausta, jos et, oletko pimeästi töissä...), ja viikon viivästys aiheuttaa kyseisen viikon korvauksen menetyksen ja henkilökohtaisen kuulustelun sosiaalitoimistossa, jossa joudut taas uudelleen perustelemaan, miksi tarvitset korvauksesi.
Sosiaalitoimisto antaa sinulle myös luottokortin kokoisen social services cardin ("dole card"), jota et välttämättä tarvitse heti alussa, mutta jos päätät jäädä Irlantiin transfer of benefitin loputtua, tarvitset tuota korttia nostaaksesi postista paikallisen työttömyyskorvauksesi. Kys. kortissa on myös irlantilainen henkilötunnuksesi ("PPS number / Personal Public Service Number" = entinen "RSI number").
Kannattaa muistaa, että Suomesta käsin maksettava korvaus on PALJON korkeampi kuin paikallinen korvaus! Minun kohdallani (v-97) Suomesta maksettu korvaus oli £109.50 (€139) viikossa, mutta paikallinen korvaus oli vain £64.50 (€81.90) viikossa. On siis hyvä varautua huomattavasti pienempiin "tuloihin", ellei sitä duunia ole löytynyt.. (Vertauksen vuoksi: Irlannin virallinen minimipalkka on 1.5.2005 alkaen €7.65/tunti - siis kun sitä duunia löytyy..)
Sosiaalitoimistossa joudut asioimaan seuraavasti: kun nostat Suomesta maksettavaa korvausta, joudut viikottain hakemaan sen keltaisen kortin, jolla korvauksen voi nostaa. Joudut myös kuittaamaan itsesi yhä työttömäksi noin kerran kuukaudessa (signing). Kuittaamisen suhteen kannattaa olla tarkkana, sillä se tapahtuu tiettynä päivänä ja tiettyyn aikaan. Jos unohdat tai et muuten "ehdi" paikalle, seuraa korvauksen jäädyttäminen ja kuulustelu. Muista siis ehdottomasti aina kuitatessasi kysyä, milloin on seuraava kuittauspäivä!
Kun siirryt paikalliseen systeemiin, käyt sosiaalitoimistossa vain kuittaamassa. Viikottainen korvauksesi maksetaan sovittuun postiin, josta voit sen nostaa dole cardillasi. Korvauksen voi tosiaan nostaa vain tietystä postista ja henkilökohtaisesti. Sitä ei esim. voi saada automaattisesti jollekin pankkitilille tms. (Päivitys: Nykyisin korvauksen voi ehkä saada viikottaisena shekkinä - tiedustele tarvittaessa sosiaalitoimistosta) Sinut saatetaan myös toisinaan kutsua haastatteluun, tai joudut postittamaan sosiaalitoimistolle heidän sinulle lähettämänsä lomakkeen täytettynä. (Lomakkeessa kysytään, mistä olet kysellyt työtä viimeaikoina, kehen olet ottanut yhteyttä jne.. Paikallisten keskuudessa kaveriverkosto yleensä auttaa, eli voit keksiä itse työnantajia, antaa kaverin numeron ja tekaistun nimen.. Muista kuitenkin sopia asiasta ensin kaverin kanssa! Ei niitä yhteystietoja yleensä tarkisteta, mutta jos, niin kaverit auttavat. Epätavallisempaa on sitten tosiaan HAKEA työpaikkaa niin aktiivisesti, että on esittää oikeita kontaktihenkilöitä..)
Sosiaalitoimistosta saamasi PPS number (henkilötunnus, pysyy samana koko ikäsi, paitsi naimisiin mennessä numeron loppuosa muuttuu) on hyvä olla aina mukana. Tarvitset sitä myös anoessasi medical cardia, jota varten saat anomuspaperit community welfare officerilta. Medical cardilla saat käydä ilmaiseksi lääkärillä ja tarvittaessa sairaalassa, sekä saat korvausta sinulle määrätyistä lääkkeistä.
(2005 lisäys: Medical card on tarpeeton, jos sinulla on "Eurooppalainen sairaanhoitokortti" - tosin ota ennalta selville miten pitkään tuo Suomesta hankittu kortti toimii muutettuasi ulkomaille. Se varmasti kattaa ainakin ne kolme ensimmäistä työnhakukuukautta, ja tietysti työkomennuksella oleville varmasti koko komennuksen keston, mutta jos jäät kolmen kuukauden jälkeen asumaan työttömänä Irlantiin, kortti ei välttämättä enää kata lääkärikulujasi, ja medical cardin hankinta tulee ajankohtaiseksi.
Myös Irlannissa vakituisesti asuvat suomalaiset voivat hankkia eurooppalaisen sairaanhoitokortin. Sen nimi on täällä European Health Insurance Card, ja sitä voi anoa netitse täältä; http://www.ehic.ie Irlannista hankittu kortti ei tietenkään korvaa Irlannin medical cardia, vaan sen avulla voi kattaa mahd. lääkärikäynnit ja muut sairauskulut muissa kortin piiriin kuuluvissa maissa)
Kannattaa muuten etsiä valmiiksi yleislääkäri (GP, general practicioner) ennen medical cardin anomista, sillä anomukseen tarvitaan "oman" lääkärisi nimi ja allekirjoitus. (Saat anomuspapereiden mukana listan alueen yleislääkäreistä.) Medical card on nykyisin pankkikortin kokoinen, eikä siihen ole enää merkitty oman lääkärisi nimeä, mutta periaatteessa sinun on kuitenkin käytävä aina samalla lääkärillä (paitsi hänen ollessaan lomalla tai hätätapauksissa). Voit halutessasi vaihtaa lääkäriä ilmoittamalla asiasta paikalliselle Health Boardille, joka oikeuttaa lääkärisi antamaan potilastietosi uudelle lääkärillesi. Oman lääkärisi lomaillessa, hänen vastaanottonsa ovelta löydät päivystävien lääkärien nimet ja yhteystiedot.
Suosittelen medical cardin hankintaa jo ennen kuin tarvitset lääkäriä, sillä anomuksen käsittely kestää muutamia päiviä. Jos hankit sen vasta tarvitessasi, saatat joutua itse maksamaan ensimmäisistä lääkärikäynneistä..- Asumisesta - Jos mahdollista, matkusta ensin paikan päälle etsimään asunto tai kimppakämppä, ennen kuin varsinaisesti muutat. Tämä on suositeltavaa varsinkin, jos haluat rahdata Suomesta muuttotavaraa, jota et onnistu varastoimaan Suomessa mihinkään osoitteen varmistamista odotellessa.
Jos et pysty matkustamaan asunnonetsintämatkalle ennen muuttoa, ei hätää. Päätä minne haluat muuttaa (suosittelen isohkoa kaupunkia ainakin aluksi, sillä joudut alkuaikoina asioimaan niin usein erilaisissa virastoissa), ja ota selvää paikallisista lehdistä ja asunnonvuokraustoimistoista. Viimeksi mainitut ovat täällä yleisiä, mutta ne tarjoavat usein kalliimman puoleisia asuntoja, ja jos haluat jakaa asunnon muiden kanssa, monet toimistot odottavat sinun löytävän kimppaporukkasi valmiiksi ennen asunnon vuokraamista.
Paikallislehdet ovat paras lähde. Joillakin sellaisilla on web-sivut (joilta myös ilmoitukset löytyvät), mutta jos sivuja ei ole, kannattaa kysellä paikallislehtien nimiä ja yhteystietoja vaikka kyseisen kaupungin omilta web-sivuilta, ellei tunne ketään Irlannissa asuvaa.
On vaikeaa (tai oikeastaan mahdotonta) arvioida keskimääräistä vuokrasummaa, koska se riippuu hyvin paljon alueesta ja asumisen tasosta. Opiskelijoiden, työttömien ja pienipalkkaisten kannattaa tosiaan harkita yhteisasumista, koska se on Irlannissa yleistä, ja siten pystyy vuokran maksettuaan ostamaan jopa ruokaakin
Asuntoa vuokratessa takuusummaksi (deposit) joutuu yleensä antamaan kuukauden vuokraa vastaavan summan. Siitä (kuten vuokrastakin tietysti) on hyvä pyytää maksettaessa kuitti. Takuusumman saa takaisin pois muutettaessa, paitsi jos asunnon kunto ei vastaa vuokrasopimukseen kirjattua tilaa, jolloin takuusummasta otetaan tarpeelliset korjauskulut. Rakenteelliset vauriot ja normaali ajan tuoma asunnon "kuluminen" eivät tietenkään kuulu vuokralaisen korvattaviksi.
Asuntoilmoituksissa esiintyy usein termi bedsit. Se tarkoittaa yleensä isoa huonetta, jossa varustuksena on sänky ja muita perushuonekaluja, oma lavuaari ja pieni hella, mutta vessa ja kylpyhuone jaetaan muiden asukkaiden kanssa (kuin myös pesukoneet jne.). Bedsitit on lähinnä tarkoitettu opiskelijoille, mutta se on mainio valinta ensimmäiseksi asunnoksi, josta käsin voi sitten ajan mittaan etsiä sopivampaa.
Irlannissa ei puhuta suomalaisittain esim. kolmen huoneen asunnosta, vaan asunnon (tai talon) koko määritellään makuuhuoneiden lukumäärän mukaan. Ilmoituksissa apartment tarkoittaa asuntoa, joita voi olla yhdessä talossa kaksi tai useampia. House, eli talo on yleisempi asumismuoto. Normaalisti talo on kaksikerroksinen; alakerrassa joko valtava olohuone, tai iso olohuone ja ruokasali erikseen, ja keittiö, yläkerrassa kylpyhuone(et) ja kaksi tai useampia makuuhuoneita. Harvinaisempi bungalow tarkoittaa taloa, jossa on vain yksi kerros.
Asuntoa tai taloa vuokratessa kannattaa kysyä yksityiskohdat puhelinliittymästä, sähköstä yms. Joissakin paikoissa ei ole puhelinliittymää valmiina, ja jos haluaa puhelimen, saattaa joutua itse maksamaan liittymän asentamisen. Se maksoi v. '97 n. £150 (€190). Jos liittymä on jo olemassa, joutuu maksamaan vain normaalit kulut oman tilin (account) avaamisesta. Tämä tapahtuu paikallisessa Eircom-toimistossa (ex-Telecom Éireann). Uusi asiakas saattaa joutua joko maksamaan Eircom-toimistossa takuusumman (deposit) tai avaamaan tilinsä direct debitinä. Direct debit tarkoittaa sitä, että asiakas antaa firmalle (tässä tapauksessa Eircom) pankkitilinsä numeron ja oikeuttaa heidät suoraveloitukseen kyseiseltä tililtä. (Asiakas saa silloin laskun etukäteen, jonka perusteella voi varmistaa, että tilillä on laskutuspäivänä tarpeeksi rahaa.)
Puhelinnumeroakaan ei muuten kannata ilmoittaa sosiaalitoimistolle..
Sähkölaskun suhteen on yleistä, että ESB-lasku on asunnon tai talon omistajan nimissä, mutta vuokralainen maksaa laskun. Normaali laskutusväli on kaksi kuukautta ja esim. v.'97-'99 kolmen huoneen (/kahden makuuhuoneen) asuntomme normaali kesäajan ESB-lasku Galwayssa oli n. £40 (€50) ja talviajan lasku n. £80-£100 (€100-130) lämmityksestä riippuen (tosin kaikissa paikoissa ei käytetä sähkölämmitystä).
Sähkön suhteen suomalaiselle on hiukan erikoista, että useimmissa outleteissa (siis se juttu seinässä tai jatkojohdossa, johon töpseli liitetään) on on/off-katkaisija, eli sähköä saa, kun napsauttaa katkaisijan päälle! Jos ottaa Suomesta mukaansa monia sähkölaitteita, kannattaa ostaa pari hyvää suomalaista jatkojohtoa, joihin sitten muuttaa Irlannissa paikallisen (kolmipiikkisen) plugin. Pääsee halvemmalla kuin muuttamalla kaikki plugit erikseen..
Telkkaria varten on hankittava tv-lupa. Sen saa postista, ja se on voimassa vuoden. Hinta oli ainakin v. '97 muistaakseni £70 (€89). Peruskanavat ovat RTÉ One, Network2 ja TG4 (ex-TnaG). Lisäkanavia saa NTL-toimistoista (ex-CableLink). NTL-perusliittymällä saa jo ihan tarpeeksi kanavia, mutta elokuvia ja urheilua on tarjolla enemmänkin lisämaksusta. Peruspaketin hinta on muistaakseni €51 kolmelta kuukaudelta.
Sanomalehtiä ei periaatteessa voi tilata kotiin, kuten Suomessa, mutta lähin lehtipiste ei koskaan ole kaukana (ellei nyt muuta ihan korpeen tai saarille). Parhaat sanomalehdet ovat The Irish Times ja Irish Independent - unohtamatta hyviä paikallislehtiä.
Suomesta muuttaessa kannattaa muistaa osoitteenmuutoksen teko. Ainakin minun muuttaessani '97 osoitteenmuutosta saattoi myös jatkaa maksullisesti, eli ilmaisen ajan (oliko se nyt kolme vai kuusi kuukautta muutosta) jälkeenkin entiseen osoitteeseen osoitettu posti käännetään uuteen osoitteeseen. Suomen posti muuten toimii tässä asiassa paremmin kuin Irlannin posti (An Post).. Kyllä osoitteenmuutos tietysti täälläkin toimii, mutta se ei aina ole ihan 100% luotettava, joten kannattaa uuteen osoitteeseen muuttaessa jättää entiseen osoitteeseen forwarding address.
Kun Irlannissa on asunut kolme kuukautta ulkomaalaisena, olisi periaatteessa rekisteröidyttävä paikallisella poliisiasemalla (ei tosin millä tahansa, vaan sillä asemalla, jossa on aliens office). Omalla kohdallani kyseisen toimiston garda tosin kysyi, onko minulla työpaikka. Sanoin, ettei ole. Hän pyysi tulemaan uudestaan sitten, kun minulla on sellainen. Ei ole tullut mentyä..- Kaupat, ruuat jne. - Ruokakauppojen taso (valikoima) riippuu suuresti siitä, missä päin Irlantia ollaan. Dublinista ja sen lähistöltä saa melkein mitä tahansa, mutta varsinkin Länsi-Irlannissa valikoimat ovat huomattavasti suppeammat. Esim. Galwayssa peruselintarvikkeita eksoottisempia raaka-aineita sai hakemalla hakea, eikä aina onnistunut ollenkaan. Itse satuin asumaan yllättävän hyvin varustetun kaupan yläkerrassa, mutta tavallisimpien texmex-, thai- ja kiinalaisruokien raaka-aineiden lisäksi juuri kummallisempia tuotteita ei ollut tarjolla. Peri-irlantilaiseen colcannon'iinkin jouduimme tilaamaan tukkupussillisen curly kalea (tietty kaalilajike, jota yleensä käytetään colcannon'iin. Colcannon taas on suosittu Hallowe'en-ruoka; yhteen muusattua perunaa, keitettyä kaalia, sipulia ja paljon voita).
Normaaliin suomalaiseen kotiruokaan tottuneelle irlantilainen kotiruoka ei ole varsinaisesti kulttuurishokki. Ehkä räikein ero on se, että Irlannissa tupataan keittämään vihannekset pehmeäksi mössöksi.. Itse kokatessa tuota ongelmaa ei tietysti ole.
Perusruokia ovat naudan-, lampaan- ja sianliha, kala (esim. lohi, turska ja makrilli) ja muut meren antimet (osterit, simpukat..). Perunaa tarjotaan monin eri tavoin (boiled, mashed, roasted, chips...). Kaiken kaikkiaan perinteisistä irlantilaisruuista saa siis aikaan varsin monipuolisen ruokavalion. Jos kokkaamisesta pitää, niin varsin moneen suomalaiseenkin kotiruokaan saa kaikki tarpeelliset raaka-aineet. Itse tulee kaivattua vain suomalaista makkaraa, kermajuustoja, smetanaa ja viiliä. Ruisleipää voi onneksi postittaa..
Kauppojen aukioloajat vaihtelevat nekin hieman paikkojen mukaan. Galwayssa jotkut pienet ruokakaupat ja newsagents-tyyppiset kaupat ovat auki joka päivä aikaisesta aamusta iltakymmeneen. Suurten ketjujen marketit ovat yleensä auki aamuyhdeksästä iltakuuteen ma-la, joissakin kaupungeissa useimmat kaupat ovat kerran viikossa auki myöhempään (yleensä iltayhdeksään asti). Bray'ssa vain muutama newsagents-tyyppinen paikka on avoinna iltaisin (paitsi torstaisin). Usein kussakin kaupungissa on 2-4 24h/vrk kauppaa, jotka ovat yleensä huoltoasemien yhteydessä, eikä asiakas pääse niihin yöllä sisälle, vaan ostokset suoritetaan luukun kautta. Isoimmissa kaupungeissa on nykyisin usein myös ainakin yksi super market, joka on auki 24h/vrk, mutta se ei yleensä sijaitse ihan keskustassa, vaan esim. jossain kaupungin laitamilla, eli sinne mennäkseen tarvitsee auton tms.
Ruokakaupoissa myydään viiniä, ja pienenkin kaupan viinivalikoima saattaa olla yllättävän laaja. Olutta saa kuitenkin myydä vain off-licenseissa (samoin kuin kaikkia vahvempia..). "Offiet" ovat yleensä auki aamupäivästä iltamyöhään, sunnuntainen iltapäivätaukokin (ns. holy hour) on jäänyt historiaan..
Vaatekauppoja on paljon, mutta kun mennään kauemmaksi Dublinista, esim. lakanoiden, pyyhkeiden, astioiden *jne* tarjonta ei aina ole kovin monipuolinen. Isot marketit (Roches Stores, Dunnes Stores, Penneys jne.) tosin myyvät kodin perustavaroita ja tekstiilejä, mutta valikoima on suppea. Toki erikoisliikkeitä löytyy, mutta hinnat ovat usein tähtitieteellisiä.. Jos asuu Dublinin ulkopuolella, kannattaa listata tarvitsemansa asiat ja tehdä sitten tehokas ostosreissu pääkaupunkiin. Vaihtoehtona ovat postimyyntiluettelot, joista saa Anttilan ja Hobby Hallin tyyliin kaikenlaista tarpeellista suhteellisen edullisesti - ja nykyisin tietysti myös monet nettikaupat!
Varsinkin Dublinissa törmää usein kodittomalta vaikuttaviin ihmisiin, jotka kerjäävät rahaa. Ehkä joukossa on joku oikeakin koditon, mutta suurin osa näistä ns. kodittomista on kadulla vaan töissä; turisteilta kun irtoaa helposti rahaa.. Kuulostaa ehkä raa'alta, mutta tosiasiassa turistien kadotessa kaduilta ravintoloihin ja pubeihin, useimmat "kodittomat" haetaan autolla kotiin. Päivän saldo on varsinkin kesäisin suuri. Itse annan mielummin lanttini jollekin, joka myy arpoja tai esim. "Big Issue"-lehteä. Arpojen isoin mahdollinen voitto on tosin lupauksista huolimatta £1/€2 (eli omat takaisin), mutta itsekin niitä myyneenä tiedän, ettei niiden myyjällä ole maailman mukavin työ. (Pääsee kyllä kiertelemään monia kaupunkeja ja ihmiset ovat kivoja, mutta aamusta iltamyöhäiseen seisottuaan tai istuttuaan vetoisella paikalla epämukavassa tuolissa se päivän palkkio ei ole järin suuri..) Turistina asialla ei ole niin väliä, mutta paikallistuessaan ei kannata antaa rahaa huijareille..Sivun luettuasi, postita kysymyksiä / kommentteja Bray Forumilla - seuraa tätä linkkiä.
Voit myös ottaa yhteyttä e-mailitse. Muistutan kuitenkin, että omat muuttokokemukseni ovat jo monen vuoden takaa, ja suurin osa aiheeseen liittyvistä hyötytiedoistani on jo tällä sivulla. Minulta saa ihan vapaasti kysellä kaikenlaista asumiseen *yms* liittyvää, mutten välttämättä pysty aina auttamaan. Esim. työnhaun suhteen voin ainoastaan suositella allaolevia linkkejä ja paikallislehtiä. En myöskään voi arvioida asuntojen hintahaarukoita surffailematta kys. tietoja allaolevilta saiteilta, eli suosittelen tutustumista kys. saitteihin ihan itse. Ei ole tarkoitus vaikuttaa tylyltä, vaan haluan vain tehdä selväksi, etten ole varsinaisesti missään tekemisissä näiden aiheiden kanssa, vaan tämän sivun tarkoitus on vain jakaa sellaista omakohtaista tietoa Irlantiin muutosta, jota tuskin löytyy miltään virallisilta saiteilta. En pistä ollenkaan pahakseni e-mailitse tulleita kysymyksiä, ja vastaan tietysti mahdollisuuksien mukaan.
LINKKILISTA
Työnhakulinkkejä:
Nixers - Irish jobs online - http://www.nixers.com
Irelandjobs.ie - http://www.irelandjobs.ie
Jobs4u.ie - http://www.jobs4u.ie
CSR Computer Staff Recruitment - http://www.csr.ie - HUOM*
JobFinder - Ireland's Careers Website - http://www.jobfinder.ie
Adecco Ireland - http://www.adecco.ie
FÁS (työvoimatoimisto) - http://www.fas.ie
HUOM*: Dublinissa asuvat suomenkieliset työnhakijat voivat ottaa yhteyttä seuraavaan paikkaan:
CSR, 103 Lower Baggot Street, Dublin 2 - Tel: +353-1-6620055 - Fax: +353-1-6769953 - careers@csr.ie
Kate Ryan postitti viestin aiheesta Bray Forumilla -LUE VIESTI(ezboard kadotti viestin) - valitettavasti heidän kauttaan EI löydy
työpaikkaa ellei asu jo Dublinissa, eli ei kannata tiedustella avoimia työpaikkoja, jos vasta suunnittelee
muuttoa Irlantiin. (Tämä lisäys tehty 14.5.2002)
Asumiseen liittyviä linkkejä:
Dublin Accommodation Finder Terminal - http://www.daft.ie
Capital Lettings (Co.Dublin & Co.Wicklow) - http://www.caplet.info
Myhome.ie Property Search - http://www.myhome.ie
Accommodation Lettings - http://www.accommodationlettings.ie
Sherry FitzGerald (asunnonostajille) - http://www.sherryfitz.ie
Bray Forum - esitä kysymyksiä suomeksi - http://forum.brayforum.com/viewforum.php?f=11
Bray Mail - hanki ilmainen email-osoite ennen muuttoa - http://braymail.cjb.net
Eircom - puhelinyhtiö (myös ISP) - http://www.eircom.net
An Post - Irlannin posti - http://www.anpost.ie
Muita linkkejä:
OASIS virallinen tietopankki - http://www.oasis.gov.ie Suosittelen!!!
Yksi pieni rasti: Irlanti opas - http://www.yksipienirasti.com/irlanti-opas
Cúpla Focal (kirjakauppa iirinkieltä opetteleville..) - http://www.cuplafocal.ie
The Irish Times - sanomalehti - http://www.ireland.com
Irish Independent - sanomalehti - http://www.irishindependent.com
An Garda Síochána (poliisi) - http://www.garda.ie
http://www.brayforum.com stello@eircom.net
Päivitetty viimeksi 5. lokakuuta 2009 - Stella Stenroos